Sitä uskontojen määrää...

Tämän kuukauden teksti käsittelee erästä äärimmäisen mielenkiintoista kysymystä, joka on varmasti mietityttänyt erittäin monia ihmisiä, minua ainakin. Kirjoitan tästä aiheesta erään inttikaverini innoittamana, joka kysyi tämän kiehtovan kysymyksen minulta, kun juttelimme henkeviä tupamme hiljaisuudessa, ja minusta näin hyvä kysymys ansaitsee vähintään yhden blogijulkaisun verran palstatilaa.

 

Noniin, kuten tekstin otsikkokin antaa jo odottaa, tämä mainio kysymys koskee uskontojen paljoutta. Kun maailmassa kerta on olemassa tuhansia ja tuhansia uskontoja ja uskomuksia, kuinka me voimme tietää, mikä niistä on Se Oikea? Tuntuu aivan älyttömältä, että joku väittää omaa uskontoaan totuudeksi, kun se on ristiriidassa tuhansien muiden uskomusten kanssa, eikö vain? Asiasta tekee erityisen hämmentävää se, että kaikki uskovat enemmän tai vähemmän olevansa oikeassa. Kukaan täysijärkinen ja itseään kunnioittava ihminen ei sano, että jonkun toisen uskonto on totta, mutta oma ei ole. Vai oletko kuullut jonkun sanovan: "Tiedän, että tämä uskonto on täysin potaskaa, mutta uskon siihen silti ihan täpöllä" ?

 

Hämmentävää on myös se fakta, että uskonnoissa on eroista huolimatta paljon yhtäläisyyksiä. Kristinuskon Kultaisen Säännön voi lukea myös Buddhan kirjoituksista ja juutalaisuuden yksijumalisuus muistuttaa erehdyttävästi islamia. Eikä pelkästään uskontojen yhtäläisyys hämmennä, vaan myös kaikenmaailman uskontojen alalajit ja haarat, kuten kristinuskon eri tunnustuskunnat ja kristillisvaikutteiset uskonnot kuten mormonismi ja Jehovan todistajat. Ensin pitäisi siis löytää oikea uskonto tuhansien muiden joukosta ja sitten vielä se oikea alalaji satojen muiden alalajien joukosta. Ei ihme, että inttikaverini on päätynyt miettimään, että onko tässä koko uskontotouhussa nyt mitään järkeä. Tilannehan muistuttaa erehdyttävästi neulan etsimistä heinäsuovasta, vai mitä?

 

Haluan kuitenkin erityisesti alleviivata erästä asiaa. Jokaisella ihmisellä on uskomuksia. Joku voi väittää, ettei usko mihinkään, mitä ei voi todistaa tieteen menetelmillä, mutta tässäkin on nähtävissä uskomus. Tälläinen henkilö uskoo, että ainoastaan tieteen menetelmillä todistetut asiat ovat uskottavia, mikä itsessään on jo uskomus, eikä tieteen menetelmillä todistettu fakta. Ihmiset joutuvat myös kehittämään mielessään uskomuksia asioihin, joihin tiede ei voi vielä vastata, mutta joihin ihminen ehdottomasti kaipaa vastauksen, kuten elämän tarkoitus, miksi olen täällä, mitä tapahtuu, kun kuolen jne. Jopa niillä ihmisillä, jotka eivät ole varmoja, mikä uskonto on totta ja mikä ei, on käsityksiä ja uskomuksia asioista. Heillä voi olla esimerkiksi sellainen uskomus kuin: "Emme voi olla koskaan varmoja, onko Jumala olemassa tai onko kuolemanjälkeistä elämää". Tuokin oli jo vankka uskomus.

 

Minusta on erittäin tervettä harrastaa uskontokriittisyyttä. Jos et ole varma uskomuksistasi, kannattaa A. perehtyä niihin entistä paremmin, B. koetella niitä ja C. keskustella niistä muiden kanssa, joilla on eriäviä mielipiteitä. Tämän prosessin jälkeen mitä ilmeisimmin olet joko varmempi uskomuksistasi tai epävarmempi. Jompi kumpi. Itse uskon erittäin vakaasti, että vilpittömällä tutkimisella ja asioiden koettelulla todella löytää ajan myötä vastauksia ja lopulta myös totuuden. Jos koet, ettei sinulla ole vielä syvää rauhaa ja varmuutta siitä, että uskomuksesi ovat todenperäisiä, jatka etsimistä ja tutkimista. Jatka jatka ja jatka. Olen varma, että kun tulet etsinnöissäsi lopulta totuuden kohdalle, saat asiasta täyden varmuuden. Totuus on jotakin, jota voi tutkia ja koetella sydämensä kyllyydestä uudestaan ja uudestaan, tarkemmin ja tarkemmin, eikä se näytä horjuvan millään lailla, koska se on...totuus. Oletko jo saanut tälläisen varmuuden? Oletko täysin vakuuttunut, että uskomuksesi ovat totta? Jos et, niin tutki tutkimasta päästyäsikin ja etsi yhä hanakammin.

 

Itselleni uskontojen valtava määrä ja niiden lukuisat yhtäläisyydet todistavat Jumalasta, eivätkä suinkaan saa minua epäilemään. Minulle tämä kertoo siitä, että jokainen maailman ihminen etsii yhteyttä Luojaansa ja kaipaa selityksiä asioille, joita ihmisjärki ei voi itsessään selvittää. Yhtäläisyydetkään eivät suinkaan hämmennä minua, vaan päinvastoin kuvastavat sitä, kuinka Jumala on luonut ihmisen omaksi kuvakseen ja antanut jokaiselle ihmiselle ymmärryksen hyvästä ja pahasta, jumallisista periaatteista. Miten muuten sellaiset kulttuurit, jotka eivät ole olleet tekemisissä keskenään, voivat vaalia samanlaisia asioita ja pitää samoja periaatteita hyvinä ja toisia pahoina? 

 

Olen täysin vakuuttunut kristinuskosta. Tähän minut on ajanut pitkäaikainen pohdiskelu ja etsiminen, henkilökohtaiset kokemukset Jumalan toiminnasta omassa elämässäni ja lukuisten läheisteni elämässä. Lisäksi Raamatun ilmoituksen ihmeellisyys saa minut lähes joka päivä vakuuttumaan Jumalasta ja rakastumaan Häneen enemmän. Tutkin ja koettelen uskontoani jatkuvasti ja olen aina valmis keskustelemaan niin ateistien, muslimien, hindujen, skientologien, Jehovan todistajien kuin kaikenmaailman uskovienkin kanssa. Nämä keskustelut ovat saaneet minut vakuuttumaan entisestään siitä, että Raamatun ilmoitus on Totista Totta. Kehoitan sinuakin, hyvä lukija, tutkimaan, etsimään, koettelemaan ja keskustelemaan asioista. Kyllä se Totuus sieltä selviää, kun vaan jaksaa etsiä!

 

Hulppean hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Maailmankuva

Meillä kaikilla on omia mielipiteitä ja näkemyksiä ympäröivästä maailmasta (tuliko shokkina?). Vuorostaan se, mitä tai miten ajattelemme, vaikuttaa siihen miten me käyttäydymme (taas shokki). Esimerkiksi, jos jollekin ihmiselle on tärkeää suojella luontoa, hän todennäköisesti tekee sellaisia valintoja, jotka edistävät luonnonsuojelua. Samoin tasa-arvon kannattaja pyrkii edistämään tasa-arvoa, vapauden kannattaja vapautta, simple. Tämän tekstini idea ei kuitenkaan ole ladella itsestäänselvyyksiä, vaan pyrkiä haastamaan periaatteitamme ja saada meidät miettimään, mihin periaatteemme ja näkemyksemme pohjautuvat.

On olemassa valtavan hienoja sanoja. Tasa-arvo, vapaus, oikeudenmukaisuus, veljeys ja niin edelleen. Kukapa ei haluaisi kannattaa näin mahtipontisia asioita? Kuitenkaan kristittyinä emme voi vain antaa sanojen kauniin kaiun ohjata käytöstämme, vaan kaikki tekemisemme ja näkemyksemme tulisi pohjautua Jumalan ilmoitukseen eli Raamattuun (toivottavasti tämä ei tullut shokkina). Emme voi vain sanoa: "Tää on mulle tärkee periaate, joten mä nyt vaan toimin näin, piste!" Sillä ei ole väliä, mikä periaate on meille tärkeä, vaan sillä mikä on Jumalalle tärkeää. Paras tapa ottaa selvää Jumalan periaatteista ja Hänen näkemyksistään onkin tutkia Raamattua ja erityisesti Jeesuksen elämää, sillä Hän näytti, kuinka Jumala haluaa meidän toimivan täällä maan päällä. Jos sanomme olevamme kristittyjä, maailmankuvamme pitäisi siis olla yhdenmukainen Jeesuksen maailmankuvan kanssa.

Mitä Jeesus sitten ajatteli asioista? On hämmästyttävää, että Jeesuksen opetukset, vaikka ovatkin 2000 vuotta vanhoja, toimivat täydellisesti meidän aikaamme ja kulttuuriimme tuotunakin. Niiden syvät jumalalliset periaatteet ja viisaudet eivät ole kärsineet inflaatiota historian saatossa, vaan ne ovat pistävän puhuttelevia ja huiman haastavia edelleenkin tämän päivän Suomessa. Jeesus ei todellakaan puhunut vain oman aikansa asioista kuten lampaista, toogista ja sandaaleista, vaan tismalleen samoista asioista kuin me, kuten: seksi, avioliitto, miehen ja naisen asema, homoseksuaalisuus, hallitus, verojenmaksaminen, sotiminen, tulevaisuuden suunnittelu, työssä käyminen, ihmisoikeudet, kansalaisvelvollisuudet, vähäisten tukeminen, raha, korruptio, oikeudenmukaisuus, arkihuolet, masennus, murehtiminen, ystävyys, perheen merkitys ja niin edelleen ja niin edelleen. Jos olet kristitty ja olet joskus miettinyt joitakin edellä mainituista asioista, niin kehotan sinua tutkimaan evankeliumeita ja ottamaan selvää, mitä Jeesus ajattelee näistä asioista.

Tässä tekstissä en erittele sen tarkemmin, mitä Jeesus on sanonut kyseisistä asioista, vaan haastan sinua ottamaan niistä selvää. Jos kuitenkin haluat kuulla aiheesta erittäin hyvää opetusta, suosittelen kuuntelemaan John Eldredgen podcasteja tästä aiheesta: 

http://ransomedheart.com/podcast

Harhaoppiako?

Keskustelin eilen illalla ystävieni kanssa melko pitkän tovin kotiseurakuntani kahviotilassa jumalanpalveluksen jälkeen. Siinä herkullisten metvurstisämpylöiden ja mehun äärellä vaihdoimme ajatuksia muun muassa harhaopista (varsin yleinen puheenaihe nuorten kesken). Keskustelu oli erittäin herkullinen ja mielenkiintoinen, ja se saikin minut miettimään asiaa niin paljon, että päätin kirjoittaa tämän blogitekstin. Toivottavasti sinäkin saat tästä paljon irti, vaikket pääsekään nauttimaan suussa sulavista metvurstisämpylöistä. Eli aiheena tällä kertaa: Mitä harhaoppi oikeastaan on ja kuinka siihen tulisi suhtautua?

 

Ensinnäkin on hyvä muistaa, että harhaoppi ei tarkoita muita uskontoja. Islam ei ole harhaoppi, scientologia ei ole harhaoppi, eivätkä mitkään muutkaan uskonnot ole harhaoppeja, mutta minkä tahansa uskonnon sisällä voi esiintyä harhaoppeja*. Harhaoppi on nimittäin vääristymä tietyn uskonnon todellisesta ja alkuperäisestä opista. Esimerkiksi kristinuskon yksi oppi on kolminaisuusoppi, joka tarkoittaa sitä, että on vain yksi Jumala, joka kuitenkin on kolme persoonaa: Isä, Poika ja Pyhä Henki. Harhaoppi tästä aiheesta taas voisi olla seuraavanlainen: On kolme Jumalaa: Isä, Poika ja Pyhä Henki. Get it?

 

*Huom. Tässä tekstissä käsittelen ainoastaan kristinuskon sisällä esiintyviä harhaoppeja.

 

Metvurstisämpyläkeskustelussamme nousi esille eräs tärkeä huomio: harhaoppeja on eri tasoisia. Kaikki asiat, joita kutsumme harhaopiksi, eivät ole yhtä vakavia, eikä niihin siksi tule suhtautua samalla vakavuudella. Voisin asian selkeyttämisen vuoksi jakaa harhaopit vaikkapa kolmeen tasoon, A-taso, B-taso ja C-taso.

 

A-tason harhaoppi sotii uskonnon kulmakiviä eli kaikista tärkeimpiä totuuksia vastaan. Esimerkiksi edellä mainittu kolmijumalisuudenharha on tätä pahinta harhaoppitasoa. Muita vastaavia harhaoppeja voisi olla vaikka se, että Jeesus oli vain ja ainoastaan ihminen, tai ettei Hän noussut kuolleesta, vaan jäi hautaan, tai että ihminen voi teoillaan ansaita pelastuksen. Nämä ovat siis niitä The Harhaoppeja, joita yleensä tarkoitetaan, kun puhutaan harhaopeista.

 

B-tason harhaopit ovat kyllä vieraita Raamatun ilmoitukselle ja ne saattavat haitata kristityn uskon elämää, mutta eivät ole kuolettavan vakavia kuten A-tason harhaopit. Esimerkkejä: ainoastaan pastori, pappi, piispa tai joku muu vastaava voi suorittaa sakramentit (kaste, ehtoollinen) ja muut uskonnolliset toimitukset kuten synninpäästön. Neitsyt Marian fanittaminen. Kielillä puhuminen ilman tulkitsijaa. Ehtoollisviinin muuttuminen Kristuksen vereksi. Jeesuksen toisen tulemisen ajankohdan laskeminen/ennustaminen.

 

C-tason harhaoppeja tuskin voi edes kutsua harhaopeiksi. Ne ovat niitä lähes merkityksettömiä, korostuksellisia eroja ihmisten ja seurakuntien välillä kuten esimerkiksi: tulisiko naisten peittää päänsä jumalanpalveluksessa, voiko sähkörumpuja käyttää kirkkosalissa, tulisiko ehtoollisviinin olla alkoholitonta vai ei? Ja niin edelleen ja niin edelleen.

 

Jumala ilmoittaa Raamatun kautta erittäin selkeästi, että harhaoppeja vastaan tulee reagoida, ja voimakkaasti! Vanhan Testamentin Jumalan väkevät miehet ja naiset suorastaan sotivat kaikenlaisia harhaoppeja vastaan kuten uhrikukkuloita, Baalin palvontaa, Asera-paalujen pystyttämistä ja ynnä muuta vastaan. Uudessa Testamentissa Paavali tykittää valtavalla raivolla ja turhautumuksella alkuseurakunnassa esiintyvää judaismia vastaan (ks. esim. Paavalin Kirje Galatalaisille). Jeesus Kristuskin varoittaa fariseusten ja saddukeusten hapatteesta eli valheellisesta opetuksesta.    

 

Kuten sanottu, kaikentasoisiin harhaoppeihin tai "harhaoppeihin" ei tule reagoida samalla vakavuudella. Jos vaikka joku seurakuntasi jäsen opettaa, että Jeesus ei ole Jumala, tulee tähän puuttua välittömästi äärimmäisellä vakavuudella, sillä kyseinen opetus vie ihmisiä pois pelastuksen tieltä. Mutta jos joku ystäväsi taas on vakavasti sitä mieltä, että hiuksia ei saa missään nimessä värjätä, on paras reaktio tässä tapauksessa varmasti reagoimattomuus. On parempi olla puhumatta hiusten värjäämisestä kuin tulehduttaa ystävyyssuhde.

 

Melko usein, kun hyökkäät ihmisen periaatetta vastaan, hyökkäät samalla myös sinun ja kyseisen ihmisen suhdetta vastaan. Joskus, kun asia on vähäpätöinen, on tärkeämpää säilyttää suhde ja niellä omat hyvät argumentit kurkusta alas ja vain nyökytellä. Mutta silloin, kun on kyse elämän ja kuoleman kysymyksistä tai edes hiukan hiustenvärjäämistä tärkeämmistä asioista, tulee rohkeasti käydä harhaoppia vastaan (huom. ei ihmistä vastaan), vaikka se vahingoittaisikin yhteyttä ihmisiin.

 

Mistä sitten tiedämme, mitkä asiat ovat tärkeitä ja mitkä eivät? No lukemalla ja tutkimalla Raamattua tietenkin! Raamatussa tärkeimmät asiat on ilmoitettu moneen kertaan, niin selkeästi ja rautalangasta vääntäen, ettei vilpitön raamatunlukija voi niistä erehtyä. Ne on kerrottu vertauskuvin, ilmestyksin, profetioin, opetuksin, narratiivein ja runoin, niin että kaikki varmasti ymmärtävät. Semi-tärkeille asioille kuten armolahjojen käyttöön seurakunnan kokouksissa ei anneta paljoa palstatilaa. Turhia asioita ei taas mainita lainkaan. Tämä on toki taas niitä kuuluisia nyrkkisääntöjä, eli ei välttämättä päde kaikkiin tapauksiin.

 

Joka tapauksessa Raamattu on ainoa lähde, joka voi paljastaa harhaopin. Emme voi luottaa tuntemuksiimme tai mututuntumiin, vaan meidän pitää heijastaa kaikki kuulemamme opit ja periaatteet Raamatun opetukseen ja arvioida niitä Jumalan Sanan valossa.

 

Luetaan siis Raamattua ja ollaan valppaita, muttei kuitenkaan viilata pilkkua turhaan.

Eli intin termein: "Ollaan särmästi, mutta ei perseillä!"

 

 

"Jotta he yhtä olisivat"

Yksi raamatun tunnetuimmista ja lainatuimmista rukouksista on Jeesuksen ylipapillinen rukous eli jäähyväisrukous, jonka hän rukoili juuri ennen vangitsemistaan (Joh. 16). Tässä rukouksessa Jeesus muun muassa pyysi Isältä, että opetuslapset olisivat keskenään samalla tavalla yhtä kuin Jeesus ja Isä ovat yhtä. Tämä tarkoittaa aivan käsittämättömän valtavaa yhteyttä, jossa jaetaan KAIKKI ja ollaan täydellisessä rakkaudessa ja sovussa toisten kanssa (melkoinen pyyntö...)

Opetuslapset muodostivat tuon ajan kristillisen seurakunnan, josta voimmekin päätellä, että Jeesus tarkoitti rukouksellaan ei vain opetuslapsia, vaan koko globaalia seurakuntaa silloin ja kaikkina aikoina sen jälkeen. Eli Jeesus rukoili myös meidän puolestamme - hän rukoili että me nykyajan suomalaiset uskovat voisimme olla yhtä samalla ihmeellisellä tavalla kuin Jeesus ja Isä ovat yhtä.

Asiahan kuulostaa vallan yksinkertaiselta. Ollaan vaan kaikki uskovat yhtä niin homma skulaa moitteettomasti...eiks nii? Ikävä kyllä, asiat eivät ole niin yksinkertaisia. Raamattu nimittäin moneen kertaan varoittaa meitä kaveraamasta tiettyjen ihmisten kanssa, mistä päästäänkin tekstini pääsanomaan: Mistä tietää kenen kanssa olla yhtä ja kenen kanssa ei?

"...jos jotakuta sanotaan veljeksi mutta hän on siveetön tai ahne, epäjumalanpalvelija, pilkkaaja, juomari tai riistäjä, älkää olko tekemisissä hänen kanssaan." (1. Kor. 5:11)

"Jos joku ei alistu siihen, mitä olemme tässä kirjeessä sanoneet, antakaa hänelle opetus älkääkä olko hänen kanssaan tekemisissä. " (2. Tess. 3:14)

Yllä on kaksi pätkää Paavalin kirjoittamista kirjeistä, joissa molemmissa hän varoittaa meitä sellaisista kristityistä, jotka eivät elä Jumalan tahdon mukaista elämää, eivätkä seuraa apostolista opetusta. Tässä onkin tärkeä muistaa, että Uusi Testamentti ei missään kohtaa kehoita meitä pitämään pesäeroa uskosta osattomiin * (kunhan emme luovu Jumalan periaatteista), vaan niihin, jotka väittävät olevansa Jumalan omia, mutta teoillaan ja asenteillaan sotivat Jumalan Sanaa vastaan. Jeesuskin osoitti suurta armoa ja lempeyttä "räikeitä" syntisiä kohtaan, kun taas monet fariseukset ja lainoppineet saivat kuulla kunniansa Jeesuksen suusta ja vitsasta. Kunpa uskovat lopettaisivat maailman tuomitsemisen! Motiivina Jeesuksella oli kuitenkin aina rakkaus - hän halusi, että Jumalan Sanasta vieraantuneet fariseukset kääntyisivät pahoilta teiltään ja etsisivät aidosti Jumalaa. Sama motiivi tulisi meilläkin olla, jos joskus päätämme harjoittaa kirkkokuria jotakuta kristittyä kohtaan.

*Huom! Raamattu kuitenkin varoittaa meitä menemästä naimisiin uskosta osattomien kanssa.

Missä siis menee raja? Miten tiedämme, milloin kristitty on siirtynyt tavanomaisesta ihmisluontoon kuuluvasta lankeilusta sellaiselle tielle, että meidän tulisi karttaa häntä? Jotkin tapaukset ainakin ovat aivan päivänselviä. Emme esimerkiksi voi harjoittaa uskovien yhteyttä mormonien kanssa, sillä heidän oppinsa sotii monia kristinuskon peruspilareita vastaan. Samaa pätee kaiken maailman New Age kristinuskoon, henkilöpalvontalahkoihin ja muihin, jotka poikkeavat raamatun perustavaa laatua olevista opetuksista. Mutta mikä tekee asiasta vaikean on ns. mitättömiltä kuulostavat asiat kuten:

• vauvakaste VS uskovien kaste
• naiset peittävät päänsä jumalanpalveluksissa VS eivät peitä
• verta saa syödä VS ei saa
• papin tärkeys VS yleinen pappeus

Kristillinen seurakunta on täynnä erilaisia ihmisiä (yllätys!), joilla kaikilla on omat painotukset opillisten asioiden tärkeydestä. Yhdet ovat kasvaneet yhdenlaisen uskonnollisen tradition piirissä, toiset toisenlaisen. Etenkin isommissa paikallisseurakunnissa voi olla hyvinkin monenlaisia kristittyjä, joiden mielipiteet kolahtelevat toisiaan vasten ja aiheuttavat riitaa ja etääntymistä. Meidän pitää siis löytää joitakin ehtoja, joiden tulee täyttyä itseään kristityksi kutsuvassa ihmisessä, jotta voimme tietää tuleeko meidän olla yhtä tämän kanssa vai karttaa tätä. Emme nimittäin saa harhaopin antaa vaikuttaa itseemme, mutta emme myöskään saa luoda turhaa hajaannusta seurakunnan keskelle, mitä harrastetaankin aivan liian paljon!

Ehdottaisin kriteeriksi sen, että meidän tulee välttää "kristittyä", joka

• tieten tahtoen elää synnissä välittämättä Jumalan Sanasta
• tahallisesti ajaa toisia syntiin esimerkillään ja puheillaan
• tiedostaen opettaa kristinuskon keskeistä sanomaa vastaan (Jumalan olemus, luominen, syntiinlankeemus, pelastus, uusi elämä Kristuksessa jne.)
• joka tahallisesti vastustaa evankeliumin leviämistä ja Jumalan valtakunnan eteenpäin menemistä

Kaikkien muiden kristittyjen kanssa meidän tulisi olla yhtä niin kuin Isä ja Poika ovat yhtä. Me emme saa antaa pienten ja mitättömien asioiden erottaa meitä toisistamme! Meidän tulee rikkoa kaikenlaiset seurakuntaa hajaannuttavat muurit Jeesuksen nimessä, jotta voimme palvella Jumalaa ja kirkastaa Hänen nimeään ja  tuoda julki Hänen valtakuntaansa täällä maan päällä. Maailmanlaajuinen seurakunta olisi paljon voimallisempi, jos ihmiset (ja mitkä lie henkivallat) eivät olisi pystyttäneet muureja erilaisten oikeasti kristillisten kirkkokuntien ja tunnustuskuntien välille. Tähän loppuun sopii hyvin Paavalin kirjoittama viisaus:

"Lopuksi, veljet: iloitkaa, antakaa ojentaa itseänne, ottakaa kehotukseni vastaan, olkaa yksimielisiä ja eläkää rauhassa, niin rakkauden ja rauhan Jumala on oleva teidän kanssanne." (2. Kor.13:11)

Asento! Lepo! Asento!!!

Kaksi viikkoa sitten puin ylleni Suomen Puolustusvoimien ihastuttavan kesäisen kurkkusalaattivaatetuksen ja pääsin nyt viikonloppuna ensimmäiselle lomalleni. Niin, nyt edessäni on  siis mitä ilmeisimmin vuoden kestävä isänmaallinen palvelus Tikkakosken ilmasotakoulussa (josta siis tj 350). Ilmoitan tästä siitä syystä, että palvelukseni aikana en todennäköisesti kykene kirjoittamaan blogitekstejä niin usein kuin normaalisti - viikonloput kun tuntuvat olevan niin ihmeen lyhyitä, enkä ole vielä päässyt koneen ääreen kasarmilla ollessani. 

Pyrin kuitenkin silloin tällöin julkaisemaan joitakin ajatuksia, joita varmasti syntyy huolimatta ehkä hieman epäinspiroivasta ympäristöstä :P Ainakin seuraavan tekstin aihe on jo mielessä.

Siunausta teidän kesiinne, rakkaat lukijat!

Lepo! 

Ps. Minulla ei ole koskaan ollut näin lyhyttä tukkaa kuin nyt - olin varsin tuuheatukkainen jo syntyessänikin :D

Sopimus Saatanan kanssa

Hyvä lukija, saanko kysyä sinulta muutaman suoran kysymyksen, joihin toivon sinun vastaavan rehellisesti omassa pääkopassasi? Oletko valmis? Selvä on, täältä tulee:

Oletko joskus ajatellut olevasi arvoton? Onko sinusta tuntunut, ettei kukaan rakasta sinua? Onko mieleesi juolahtanut, ettei Jumala voi koskaan kuulla rukouksiasi? Oletko joskus luullut, että synnin tekeminen antaisi sinulle jotain, mitä kaipaat? Entä luuletko olevasi muita parempi? Luuletko voivasi ansaita pelastuksen teoillasi? Oletko ivaillut jotain ihmistä hänen lankeemustensa vuoksi? Oletko jakanut Jeesukseen uskovat eri kuppikuntiin eli harjoittanut lahkohenkisyyttä? Oletko ollut katkera jollekulle? Oletko levittänyt jostakusta perättömiä valheita? Oletko uskonut valheen totuuden sijaan?

En jaksa kirjoittaa enempää kysymyksiä, eikä äskeisen listan idea olekaan olla tyhjentävä. Mutta jos sinä, arvon lukija, voit vastata myöntävästi edes yhteen edellä mainituista kysymyksistä, olet jo tehnyt sopimuksen Saatanan kanssa. Tällä tarkoitan sitä, että olet sallinut joko tiedostaen tai tiedostamatta jonkin valheen pesiytyä ajatuksiisi. Myönnän, että minä olen tehnyt niin moneen kertaan ja tiedän, että se on aiheuttanut kärsimystä niin itselleni kuin lähimmäisillenikin. Kirjoitankin tämän tekstin siksi, että sinä ja minä voisimme edes jotenkin oppia välttämään sopimusten tekemistä kavalan vihollisemme kanssa.

"-- hän on valehtelija ja valheen isä." (Joh. 8:44)

Saatana on valheen isä. Hänen suustaan tulee silkkaa valhetta tai korkeintaan todelta kuulostavia asioita, jotka johtavat syvemmälle valheeseen. Ainiin, unohdin mainita, että Saatana on aivan oikeasti olemassa! Hän ei ole vain jokin epämääräinen voiman pimeä puoli, negatiivinen energia tai paha ajatus, vaan todellinen ja  elävä langennut enkeliruhtinas, ajatteleva ja toimiva persoona ja kerrassaan jäätävä vihollinen, joka vaikuttaa meidän keskellämme. Noniin, eli tälläinen vakavasti otettava vastustaja pyrkii saamaan meidät nielemään valheita Jumalasta, itsestämme ja lähimmäisistämme, koska hän vihaa sielunsa kyllyydestä Jumalaa, meitä ja lähimmäisiämme. Saatanan ensisijainen tehtävä on romuttaa kaikki, mitä Jumala on luonut, tappaa kaikki, jotka Jumala on tehnyt eläviksi, saastuttaa kaiken, minkä Jumala on tehnyt puhtaaksi ja niin edelleen ja näin edelleen. Jos Saatana saa meidät uskomaan valheen, on hän onnistunut tehtävässään tärvellä jotakin Jumalan luomaa. Jos uskot Saatanan valheita, toimit siis ainakin siinä tietyssä asiassa Saatanan pelinappulana. Esimerkiksi jos levität valheellisia huhuja uskonsisaruksistasi, olet Saatanan asialla repimässä Jumalan luomaa seurakuntayhteyttä. Tämä on vakavaa. 

"Hänen juonensa me kyllä tiedämme" (2. Kor. 2:11)

Paavali sanoo, että me tiedämme Saatanan juonet, tai niin kuin vanha käännös asian ilmaisee: "Hänen juonensa eivät ole meille tuntemattomat". Meillä on siis mahdollisuus urkkia tietoa vihollisemme ovelista sotataktiikoista hyödyntämällä taivaallista tiedustelupalvelua eli Raamattua. Raamattu paljastaa monia Saatanan klassikkokikkoja, jotka ovat toimineet jo aikojen alusta asti ja ovat tänäkin päivänä kuolettavan tappavia. Yksi näistä klassikoista on: "Onko Jumala todella sanonut, että..." Tällä hän haluaa saattaa meidät kyseenalaistamaan Jumalan Sanan ja näin lietsoa meissä epäuskoa. Toinen klassikkovalhe on se, että Saatana lupaa antaa meille jotakin kivaa, jos teemme hänelle jonkin tietyn palveluksen. Jeesus sai kuulla erämaassa: "Tämän kaiken minä annan sinulle, jos lankeat maahan ja kumarrat minua". Tätä valheiden listaa voisi jatkaa vaikka kuinka kauan, mutta viimeisenä esimerkkinä haluan kuitenkin mainita kenties kaikkein kavalimman valheen, jota Saatana käyttää erityisesti meitä uskovia vastaan. Se on se, kun Saatana pyrkii uskottelemaan meille, että synti, jota teemme, onkin Jumalan tahto. Esimerkiksi: "On hyvä, ettet ole tekemisissä jumalattomien ihmisten kanssa. Hehän voisivat saattaa sinut synnin tekoon."

Pelkkä Raamatun pelkkä lukeminen ei kuitenkaan auta meitä. Tarvitsemme Pyhän Hengen johdatusta, jotta huomaamme ne tilanteet, joissa meinaamme uskoa valheisiin ja tietenkin tarvitsemme Pyhää Henkeä, jotta ymmärrämme Raamatun ilmoituksen niin kuin Jumala on sen tarkoittanut ymmärrettäväksi. On tärkeää rukoilla Jumalaa avamaan sydämen silmät ja korvat aistimaan, milloin ollaan tekemisissä saatanallisten valheiden kanssa, jotta voimme niitä vastustaa.

"Taipukaa siis Jumalan alaisuuteen, mutta vastustakaa Paholaista, niin se lakkaa ahdistamasta teitä" (Jaak. 4:7)

Meillä ei siis ole apunamme ainoastaan tiedustelupalvelua, jolla voimme urkkia tietoa Saatanasta ja hänen taktiikoistaan, vaan meillä on myös niin järeät aseet, että itsensä Saatanan täytyy paeta meitä. Ajattele! Nämä aseet ovat Jumalan Sana, Pyhän Hengen voima ja Jeesuksen Kristuksen nimessä oleva auktoriteetti, jotka kaikki on annettu meidän käyttöömme, jotka olemme saaneet uskoa syntimme anteeksi Jeesuksen sovitustyön ansiosta ja syntyneet uudesti ylhäältä. Emme siis itsessämme voi vastustaa Saatanaa, sillä hän on kaikista luoduista voimallisin. Jos uskot voivasi päihittää hänet omine nokkinesi, niin aloitapa vaikka painimalla täysikasvuisen norsun kanssa ja mieti sen jälkeen asiaa uudestaan. Jumala on kuitenkin antanut meille TÄYSIN SUVEREENIN AUKTORITEETIN Saatanan yli! Kun me vastustamme Paholaista Jeesuksen nimessä, hänen TÄYTYY väistyä. Hänellä ei ole mitään tsäänssejä jäädä taistelemaan, vaan hän pakenee eli lakkaa ahdistamasta meitä.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? No, jos itse huomaan, että mieleeni pyrkii valheellinen tai paha ajatus, lausun tilanteen salliessa joko ääneen tai äänettömästi seuraavat sanat: "Jeesuksen nimessä otan tämän ajatuksen vangiksi ja tuon sen kuuliaiseksi Jumalalle!" Vastustan siis Jeesuksen nimessä Saatanan hyökkäystä ja tuon ajatuksen Jumalalle, jolloin Hän puhdistaa ajatusmaailmani mahdolliselta saastutukselta ja ajatukseni ovat taas kuuliaiset Jumalalle. Toinen käytännön vaihtoehto voi olla vaikka Raamatun jakeiden lausuminen ääneen hyökkäyksen hetkellä. Jeesus vastusti Saatanaa erämaassa juuri sitatoimalla pyhiä kirjoituksia, jonka vaikutuksesta Saatana lakkasi ahdistamasta Jeesusta.

Toki Saatana ahdistelee meitä koko loppu elämämme ajan uudestaan ja uudestaan, ja siksi meidän on  myös uudestaan ja uudestaan vastustettava häntä. Tämä voi tuntua puuduttavalta jankkaukselta, mutta kyllä elämä ilman Saatanan valheiden tuhoavaa vaikutusta on sen arvoista!

Olkaamme siis uskossamme lujia ja vastustakaamme rohkeasti Saatanaa ja hänen pimeyden voimiaan ylösnousseen Kuninkaamme, Jeesuksen Kristuksen mahtavassa nimessä! 

Meidän Jumalamme on kunnia, valta ja voima nyt ja iankaikkisesti

Aamen!

Jumalan Konsultointi- ja Tukipalvelu Oy

Monesti kuulee kerrottavan, kuinka ihmiset ovat eri tilanteissa kokeneet Jumalan johdattaneen heitä. Jotkut ovat esimerkiksi saaneet suoran vastauksen kinkkiseen ongelmaansa avaamalla Raamatun täysin umpimähkään jostakin sattumanvaraisesta kohdasta, eli niin sanotulla "peukkupaikalla". Joku toinen taas on saanut yllättävää opastusta elämänsä salaisiin ja henkilökohtaisiin asioihin täysin tuntemattomalta ihmiseltä, jonka ei pitäisi tietää niistä yhtikäs mitään. On myös eräitä, jotka ovat Jumalan luomakuntaa katsellessaan kokeneet valtavaa lohdutusta syvänkin masennuksen keskellä. Joku on myös saanut rukoillessaan erittäin yksityiskohtaisia ohjeita hankalan tilanteen selvittämiseen, mitkä ovat sitten jälkeenpäin osoittautuneet paljon paremmiksi kuin mitä rukoilija itse olisi koskaan keksinyt. Ja niin edelleen ja niin edelleen.

On siis aivan selvää, niin Raamatun kuin ihmisten todistustenkin perusteella, että Jumala johdattaa, antaa neuvojaan, lohduttaa, vahvistaa ja kaikella tavalla auttaa ihmisiä. Kuitenkin hyvin monesti Jumala (kuten maallisetkin konsultointipalvelut) odottaa, että me ensin pyydämme Häneltä apua, ennen kuin Hän tarjoaa luotettavaa konsultointi- ja tukipalveluaan, ja siksi kirjoitankin tämän tekstin - jotta mahdollisimman monet sitä palvelua hyödyntäisivät.

Raamattu on täynnä suuria Jumalan miehiä ja naisia, jotka ovat elämänsä eri tilanteissa kysyneet ensin Jumalalta neuvoa ennen kuin ovat sohineet omassa viisaudessaan. Otetaan esimerkiksi Israelin ja Juudan kuningas Daavid, joka eli vuosina 1040-970 e.Kr. Daavidia pidetään Israelin (ja Juudan) historian mahtavimpana kuninkaana, sillä hän laajensi ja vahvisti Israelin reviriiä tehden voitokkaita sotaretkiä kokeneen armeijansa kanssa ja toi näin myös vaurautta kansalle. Kyllä, hän teki paljon muutakin kuin löi Goljatin! Daavidia myös ylistetään yhä juutalaisten keskuudessa hänen jumalanpelkonsa vuoksi, ei nimittäin ole koskaan ollut yhtä hurskasta kuningasta kuin hän.

Mikä siis oli Daavidin menestyksen salaisuus? Nokkeluus? Hyvä kunto? Laaja yleissivistys? Cooli lookki? Ehei. Daavid menestyi kaikessa, mihin hän ryhtyi, koska hän kuunteli Jumalan opastusta ennen kuin ryhtyi mihinkään. Aina ennen sotaretkiään Daavid kysyi Jumalalta tulisiko hänen ylipäänsä lähteä sotaan. Jos Jumalan vastaus oli myöntävä, Daavid lähti; jos vastaus oli kieltävä, Daavid ei lähtenyt. Monesti Daavid sai myös tarkkoja strategisia neuvoja Jumalalta, kuinka voittaa vihollinen mahdollisimman ylivoimaisesti.

Evankeliumeissa ilmoitetaan, kuinka Jeesus meni tapansa mukaan hiljaisuuteen rukoilemaan Isää (esim. Matt. 14:23). Vaikka Jeesus oli ja on Jumalan Poika ja totinen Jumala, Hänen tuli säännöllisesti olla Isää lähellä ja pyytää tältä neuvoa, koska Jeesus oli myös 100% ihminen. Jos siis jopa Herramme Jeesus antaa käytöksellään meille tälläisen esimerkin, niin eikö meidän 100% ihmisten ja 0% Jumalten tulisi paljon ennemmin tukeutua Jumalan täydelliseen viisauteen?
Edellä mainittu ei kuitenkaan tarkoita, että meistä pitäisi tulla hulluja. On esimerkiksi hullua kuvitella, että Jumala antaisi jokaiseen tilanteeseen tarkan vastauksen, tai  vastausta ylipäänsä. "Herra, minkä paidan laitan tänään päälleni?" "Lisäänkö keittoon vielä hiukan paprikajauhetta, Jumala?" "Isä, pitäisikö minun leikata kynnet ennen kuin pesen hampaani vai toisin päin?" Toki Jumala voi antaa yllättävänkin arkiselta tuntuvan opastuksen, joka sitten johtaa johonkin mahtavaan. Joku saattaa esimerkiksi kokea kehotusta kulkea poikkeuksellista tietä työpaikalleen ja "sattuu" samalla tilanteeseen, jossa hän saa pelastaa ihmishengen. Mutta yleisesti näissä arkisissa kysymyksissä oman järjen käyttö on vähintäänkin sallittua.

Jumalan vastaus saattaa tulla hyvinkin yllättävällä tavalla. Se saattaa olla niin erikoinen ja odottamaton, ettemme edes tulkitse sitä Hänen puheekseen. Tästä hyvänä esimerkkinä voisi mainita 4. Mooseksen kirjan Bileamin ja hänen "neuvokkaan" aasinsa. Kukapa olisi arvannut, että maailmankaikkeuden kuningas puhuisi aasin kautta! Itse ainakin monesti haluaisin kuulla Jumalan äänen järähtävän taivaasta tai saada mahtavan viestin suoraan Jumalan enkeliltä, mutta eipä näin ole vielä päässyt käymään. Sen sijaan, Jumala on puhunut minulle muiden ihmisten kautta, elokuvien kautta, Muumi-kirjan sivuilta ja tietenkin Raamattua lukiessani. Meidän tulee olla herkkiä ja vastaanottavaisia kuulemaan Jumalan ääntä erilaisissa tilanteissa, mutta ei tietenkään hulluja niin kuin edellä mainitsin.

On kuitenkin tärkeää pitää mielessä, että Jumala ei koskaan puhu omaa Sanaansa eli Raamattua vastaan. Jos luulet tavalla tai toisella kuulleesi Jumalan kehoitusta tai opastusta, tutki sitä ensin Raamatun ääressä, sillä se on Jumalan muuttumaton ja täydellinen ilmoitus. Jos saamasi viesti on Raamatun vastainen, älä ota sitä todesta. Jos se on Raamatun mukainen, älä kuitenkaan heti säntää sen toteuttamiseen, varsinkaan jos kyseessä on elämän kannalta merkittävä asia. Voi olla hyvä jäädä miettimään viestiä hetken aikaa ja vaikka kysyä jonkun luotettavan ja kypsän uskovan mielipidettä (ja taas tutkia sitäkin Raamatun valossa). Tietty määrä varovaisuutta nimittäin pelastaa monilta virheiltä.

Vielä viimeisen asian haluan sanoa Jumalan tuki-ja konsultointipalvelusta. Se on se, ettemme välttämättä voi edes hyödyntää kyseistä palvelua, jos nimittäin elämme synnissä (Hes. 14:4). On aivan turha tulla Jumalan luo kyselemään neuvoa, jos tieten tahtoen sotii Jumalaa vastaan, sillä sitähän synnissä vaeltaminen on. Synnissä vaeltamisella Raamattu tarkoittaa jatkuvaa ja tahallista synnin tekemistä, sellaista josta ei edes pyritä parannuksen tekoon. Sellainen ei sovi kristitylle, eivätkä sellaiset ihmiset saa kokea elämässään Jumalan ihmeellistä opastusta.

Summa summarum, pyydetään siis Jumalan johdatusta ja opastusta terveeseen järkeen sopivissa tilanteissa, ja heijastetaan kaikkea saamaamme Raamatun ilmoitukseen. Muistetaan tutkia itseämme Jumalan Sanan äärellä ja pyydetään Pyhää Henkeä paljastamaan meidän asenteemme, jottei mikään olisi meidän ja Jumalan välillä.

"Hänen on viisaus, hänen on voima ja mahti" (Job 9:4)


"Pyytäkää, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan." (Luuk 11:9)

Valekristitty

Valekristitty on henkilö, joka väittää olevansa kristitty, muttei ole. Simple. Siinä missä valelääkäri menee aidosta valkotakista, valekristittykin näyttää ulkoa päin aivan tavalliselta kristityltä, mutta todellista virkaa, tai paikkaa Jumalan valtakunnassa, hänellä ei ole.

Tottakai jokainen kristitty on syntiä tehnyt (Room. 3:23), mutta kenenkään kristityn ei tule tieten tahtoen elää synnissä (Kol. 3:5; Room. 6:13). Valekristityllä tarkoitan juuri tälläista henkilöä joka ei välitä Jumalan käskyistä ja kehoituksista, vaan pitää kiinni syntisestä elämästään. Kristitty voi siis langeta syntiin, mutta ei vaeltaa synnissä. Kun oikea kristitty tekee syntiä, hän tunnustaa sen Jumalalle ja sanoo itsensä irti siitä, eikä enää tahdo sitä tehdä uudestaan. Kirjoitan tästä itsestäänselvyydestä, koska olen nähnyt aivan liikaa "kristittyjä", jotka elävät tismalleen samalla tavalla kuin ei-kristityt, ja näin pilkkaavat Jumalaa.

Olen nimittäin tässä hiljattain kuullut puhuttavan mitä ihmeellisimmistä kristityistä. On kristittyjä muslimeja (Chrislam), kristittyjä spiritismin harrastajia, kristittyjä hinduja ja nyt viimeisimpänä täällä Suomessa myös kristittyjä homosuhteessa eläjiä. Kylläpä meitä kristittyjä on moneksi! Kaikki edellä maitsemani ryhmät voivat väittää olevansa kristittyjä, mutta todellisuudessa he eivät sitä ole; he ovat valekristittyjä.

Kristinuskon keskeisin henkilö on Jeesus Kristus. Hänen ympärilleen on rakentunut koko kristillinen tunnustus, ja Hänestä kumpuaa kristityn identiteetti. Kuunnellaan siis, mitä Hänellä on sanottavanaan oikeasta kristitystä:

"Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra', pääse taivasten valtakuntaan. Sinne pääsee se, joka tekee taivaallisen Isäni tahdon." (Matt. 7:21)

Jeesus sanoi, että jokainen joka tekee Jumalan tahdon, pääsee taivasten valtakuntaan, eikä siis pelkkä näennäinen kristillisyys riitä. Meidän kristittyjen tulisi tietää, mikä tämä Jumalan tahto elämässämme on. Se tulee esille joka puolella Raamattua erittäin selvästi, eikä siitä periaatteessa pitäisi olla mitään epäilystä. Mielestäni Johannes Kastaja ilmaisi asian harvinaisen napakasti: "Tehkää hedelmää, jossa kääntymyksenne näkyy!" Ensinnäkin hän tarkoitti, että ihmisen pitäisi tunnustaa syntinsä Jumalalle ja kääntyä niistä pois. Lisäksi hän alleviivasi, että Jumalan tahto on, että kristitty alkaa elää uutta elämää, eikä enää jatkaisi vanhoja syntisiä tapoja. Jumalan suunnitelma on siis vanhurskautus eli syntiemme anteeksi antaminen ja pyhitys eli Kristuksen kaltaisuuteen kasvaminen ja Jumalaan tutustuminen läheisesti.

"Haudatkaa siis se, mikä teissä on maallista: siveettömyys, saastaisuus, intohimot, pahat halut ja ahneus, joka on epäjumalanpalvelusta." (Kol. 3:5)

Eräs valtava harhaoppi on saanut eksytettyä monia uskovia Suomessa. Tämä harhaoppi kuuluu seuraavasti: "Jumala on luonut sinut sellaiseksi kuin olet. Ole kiitollinen siitä, äläkä pyri muuttumaan erilaseksi." Mitä potaskaa! Toki Jumala on luonut sinut ja minut, mutta emme ole sitä miksi Jumala on meidät alunperin tarkoittanut, koska Aadam lankesi, kuten tiedät. Olemme langenneita ihmisiä vailla Jumalan kirkkautta, eikä meissä itsessämme, eli meidän langenneessa luonnossamme, ole mitään hyvää. Tarvitsemme sekä syntiemme sovitusta, että Pyhän Hengen aikaan saamaa työtä koko olemuksessamme. Minä en ainakaan edes halua jäädä tälläiseksi!

Kutsun yllä mainittua harhaoppia apatiaharhaksi, koska se tekee uskovista apaattisia, sillä he eivät koe tarpeelliseksi kilvoitella uskon elämässään eivätkä etsiä Jumalan tahtoa, vaan tyytyvät siihen mitä heillä on. Kuitenkin Raamattu on hyvin selkeä siinä, että meidän Kristukseen uskovien tulee elää uutta elämää jättäen kaikki entiset, synnilliset tavat taaksemme.

"Kukaan ei voi palvella kahta herraa. Jos hän toista rakastaa, hän vihaa toista; jos hän toista pitää arvossa, hän halveksii toista" (Matt. 6:24)


Vaelsitpa siis ennen uskoon tuloasi missä tahansa synnissä (epäjumalanpalveluksessa, aviorikoksessa, homosuhteessa, väkivallassa, valehtelussa yms.), on sinun nyt jätettävä entinen elämäsi ristinpuulle ja alettava elää uutta elämää Kristuksen armossa. Tätä ei ihmisvoimin voi saada aikaan, vaan tarvitsemme uuteen elämäämme Pyhän Hengen voimaa ja Jumalan Sanan eli Raamatun ohjausta. 

"-- pankaamme pois kaikki mikä painaa ja synti, joka niin helposti kietoutuu meihin. Juoskaamme sinnikkäästi loppuun se kilpailu, joka on edessämme,
katse suunnattuna Jeesukseen, uskomme perustajaan ja täydelliseksi tekijään." (Hepr. 12:1-2)

Sukupuolineutraali avioliitto - Why not?

Todennäköisesti lukijoilleni on jo selvää, mitä mieltä  minä itse olen sukupuolineutraalista avioliitosta. Jos ei vielä kuitenkaan ole, niin kerronpa sen tässä: Vastustan ehdottomasti kaikkia muita avioliiton muotoja kuin yhden miehen ja yhden naisen välistä, koko elinajan kestävää liittoa. Ugh. Kantani perustuu Raamattuun, jonka uskon olevan Jumalan erityinen ilmoitus ihmiskunnalle. Tässä tekstissä aion kantaa korteni kekoon homoavioliittoa vastustavassa rintamassa argumentoimalla yleisimpiä, homoavioliittoa puoltavia argumentteja vastaan. Tässä ensimmäinen:

1. Avioliittoa ei määritellä uudestaan, vaan sitä vain laajennetaan.


Tässä väitteessä on oikeastaan kyse vain halvasta sanakikkailusta, jossa halutaan ilmaista, että avioliiton laajennus ei ole sama asia kuin avioliiton uudelleen määrittely. Mutta se kuitenkin on sama asia! Jos esimerkiksi "laajennamme" poliisin oikeuksia niin, että jokainen 18 vuotta täyttänyt suomalainen saisi oikeuden pidättää, pysäyttää, puhalluttaa ja ajaa päin punaisia sireenit soiden, emme pelkästään laajentaisi oikeuksia tasa-arvoisemmiksi vaan muuttaisimme perustavasti koko esivallan roolin yhteiskunnassamme ja samalla tietenkin aiheuttaisimme valtavan sekasorron liikenteessä ja muualla. Laajennus on siis sama kuin uudelleen määrittely, joskin vain hienotunteisempi sanamuoto.

2. Uskonnolliset yhteisöt saavat edelleen päättää itse, keitä vihkivät.


Oih! Kuulostaapa oikein mukavalta ja anteliaalta <3 Tosi asiassa tämän anteliaisuuden takana piilee vaarallinen kuoppa, mikä voi johtaa jopa kristittyjen vainoon. Kun homojen parisuhteita aletaan jo juriidisesti kutsumaan avioliitoiksi, tulee kristityille tukalat paikat. Jos kristityt nimittäin kieltäytyvät tunnustamasta homoliittoa avioliitoksi, niin kuin minä tulisin tekemään, heitä syytetään lain vastaisesta vihapuheesta ja homofobiasta. Lukeehan sentään Suomen laissa, että sana avioliitto kattaa myös homo- ja lesboparit. Jo nyt, vaikka lakiehdotus ei ole vielä edes mennyt läpi, moni kristillinen yhteisö on saanut kärsiä homofobiasyytöksistä, kuten vaikkapa SLEY ja Sanansaattajat RY, jotka menettivät tukirahoituksensa, koska pysyivät kuuliaisena Raamatun ilmoitukselle. Eli väite kuuluu oikeastaan: "uskonnolliset yhteisöt saavat edelleen päättää itse, keitä vihkivät, mutta jos he eivät vihki homopareja, he saavat maksaa seuraamuksista."

3. Kyse on tasa-arvosta ja ihmisoikeuksista!


Sallinette pienen viisastelun: Homoilla on jo nyt tismalleen sama laillinen oikeus avioitua vastakkaisen sukupuolen kanssa kuin heteroillakin. Hehehe! Kyseessä ei siis oikeastaan ole tasa-arvokysymys sanan oikeassa merkityksessä, vaan pelkästään avioliiton uudelleen määrittely. Toiseksi haluan kyseenalaistaa ihmisarvon rinnastamisen oikeuksiin. Väitetään, että jos ihmisellä ei ole samoja oikeuksia kuin muilla, hän on eriarvoisessa asemassa, mutta eihän tämä nyt näin ole. Minä koen esimerkiksi olevani yhtä arvokas ihminen kuin Barack Obama, vaikkei minulla ole samoja oikeuksia ja valtaa kuin hänellä on. En myöskään koskaan voi tulla USA:n presidentiksi, koska en ole amerikkalainen. Nyyh. Ihmisarvo on jotain suurempaa ja syvällisempää kuin oikeus ja valta. Minä uskon, että ihminen on äärimmäisen arvokas itsessään.

4. Avioliitto on kansan enemmistön vapaasti määriteltävissä.


Tämä ajatus kohoaa naturalismista ja positivismista, joiden mukaan ihminen on kehittyneisyytensä vuoksi ainakin maapallon korkein auktoriteetti ja siksi saa ja kykenee kehittämään maailmasta lopulta täydellisen paikan asua. Positivismi myös ajattelee, että yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset ovat lähes poikkeuksetta kehitystä parempaa kohti. Itse en kuitenkaan usko, että ihmisellä tai kansan enemmistöllä on mitään valtaa määritellä avioliittoa. Saatat haluta kuulla perusteluitani näille antinaturalistisille väittämille, joten annan pari linkkiä edellisiin teksteihini, joissa perustelen Jumalan olemassa oloa ja Hänen luonnettaan:
http://www.ristituli.blogspot.com/2012/02/jarkeva-usko-osa-1.html
http://www.ristituli.blogspot.com/2012/02/jarkeva-usko-osa-2.html

Myönnän, ettei tämä blogiteksti ole kattava kannanotto sukupuolineutraalia avioliittoa vastaan, vaan erittäin lyhyt ajatelma, jossa toin vain muutamia pointteja esille. Toivon kuitenkin tämän provosoivan tai aktivoivan sinua tuomaan esille oman kantasi asiaan. Tarkoitus onkin, että saisin sinulta mahdollisimman paljon kommentteja, jotka vakuuttaisivat minut ja muut lukijat kantasi kannatettavuudesta. Toivotaan, että tästä kehkeytyy hyvä keskustelu.

Ole hyvä ja kommentoi! :)

Jeesus nousi kuolleista. Varmasti.

Tässä tekstissä aion ottaa esille kuuluisimpia Jeesuksen ylösnousemusta vastaan esitettyjä argumentteja ja osoittaa, että ne eivät kestä kriittistä tarkastelua. Samalla pyrin perustelemaan, miksi voimme luottaa Raamatun ilmoittamaan ylösnousemukseen ja miksi ylipäänsä ylösnousemus on niin merkittävä asia, että siitä pitää oikein blogia kirjoittaa.

Niin. Miksi Jeesuksen ylösnousemuksella on väliä? Vaikka se olisikin totta, niin mitä me sillä tiedolla oikein teemme? Hyvä lukija, voin vakuuttaa, että jos ja kun ylösnousemus on tapahtunut, se on ollut maailmankaikkeuden historian tärkein ja merkittävin tapahtuma, sillä jos ylösnousemus on totta, tarkoittaa se, että:

1) Jeesus ei ollut valehtelija, vaan oli juuri se, kuka hän sanoi olevansa.
--> 2) Jeesuksen puhe ikuisesta elämästä ja kadotuksesta on totta.
      --> 3) Sinulla on valinnastasi riippuen edessäsi ikuinen elämä Jumalan kanssa                 tai ikuinen kadotus.

No miksi ihmiset eivät sitten usko ylösnousemukseen? Sitä en kyllä osaa sanoa varmuudella, mutta ainakin tiedän joitain yleisimpiä väitteitä ylösnousemusta vastaan. Yksi niistä kuuluu seuraavasti: "Koska emme olleet paikalla, emme voi varmuudella tietää". Totta...ainakin jollain lailla. Toisaalta emme olleet myöskään paikalla, kun Gaius Julius Caesar murhattiin, tai kun Musta Surma riehui Euroopassa. Puhumattakaan Napoleonin valloitusretkistä tai Amerikan itsenäistymisestä. Miksi ihmeessä olemme valmiita uskomaan edellä mainittuihin historiallisiin tosiseikkoihin, vaikkemme niitä olekaan silmillämme todistaneet, mutta emme voi uskoa ylösnousemukseen. Väite "emme olleet paikalla" on siis täyttä potaskaa.

Toinen Jeesuksen ylösnousemusta vastaan esitetty argumentti liittyy Raamatun luotettavuuteen, ja kuuluu näin: "Raamattu on vain uskonnollinen kirja. Ei siihen voi luottaa kriittisessä historian tutkimuksessa." Toki uskon, että Raamattu on "uskonnollinen" kirja eli siis Jumalan Sana ja Pyhän Hengen inspiroima, mutta se on myös merkittävä historiallinen teos, eikä se suinkaan ole vain kirja, vaan 66 kirjan muodostama pieni kirjasto. Evankeliumit, niin ikään kuin koko muukin Raamattu, on kirjoitettu paikalla olleiden silminnäkijöiden ja heidän kanssaan läheisesti tekemisissä olleiden ihmisten toimesta, eli Raamattu on vähintäänkin yhtä luotettava historiallinen dokumentti kuin monet muut teokset, joita pidämme kyseenalaistamatta aitoina. Raamattu on siis luotettava historiallinen dokumentti. Täten väite "Raamattu on vain uskonnollinen kirja" on niin ikään puppua.

Sitäpaitsi, monet historiantutkijat, niin teistit kuin ateistitkin, hyväksyvät kolme historiallista faktaa täysin totena: 1) Jeesus ristiinnaulittiin, 2) Jeesus haudattiin 3) ja Jeesuksen hauta oli pääsiäisaamuna tyhjä. Jotain siis tapahtui kohtien 2) ja 3) välillä. Raamattu kertoo, että se oli Jumalan suorittama ihmeteko, mutta skeptikot ovat tulleet toisiin teorioihin.

Monesti nimittäin ylösnousemusta perustellaan erilaisilla salaliittoteorioilla, kuten sillä, että opetuslapset olisivat jotenkin onnistuneet varastamaan Jeesuksen ruumiin haudasta ennen pääsiäisaamua. No, jos perehdyt yhtään Rooman sotilashistoriaan, tiedät, että moinen  väite on vähintäänkin epätodennäköinen. Jeesuksen hautaa vahtineet roomalaiset sotilaat vastasivat haudasta omalla hengellään. Jos roomalainen vartija epäonnistui tehtävässään, teloitettiin tämä välittömästi. He olivat myös aika hyviä tappamaan arkoja juutalaisia kalastajia...

Tietenkin on olemassa pienen pieni, suuren suurta uskoa vaativa mahdollisuus, että ruumis olisi ryöstetty. No, jos uskot tähän niin tahtoisin, että kerrot minulle, miksi Jeesuksen opetuslapset sitten olisivat olleet valmiita kuolemaan selvän valheen puolesta? Mikä olisi ollut heidän motiivinaan moiselle hulluudelle, jos he olisivat tienneet Jeesuksen olleen huijari? Kuka haluaisi tulla kidutetuksi ja kuolla huijarin vuoksi (no tietenkin Kristus, mutta nyt puhutaankin ihmisistä)? Saatat sanoa, että he halusivat pelastaa kasvonsa.... No, se ei varmasti voinut olla heidän motiivinsa. Evankeliumit kertovat millaisia pelkureita opetuslapset olivat (muistat Pietarin ja kukon), eivätkä he missään nimessä olisi olleet valmiita kuolemaan pelkän kasvojen kohotuksen puolesta.

Haluaisin myös kuulla, miten ihmeessä pieni joukkio kalastajia ja käsityöläisiä olisi voinut keksiä niin ihmeellisen huijauksen, että se vaikuttaa voimakkaasti vielä tänäkin päivänä? Miten miljoonat ihmiset heidän jälkeensä ovat langenneet yhteen onnettomaan pääsiäisaamun jekkuun? Siinäpä selittämistä tosiaan.

Näiden järkiperusteluiden lisäksi minulla, kuten monilla muillakin kristityillä, on myös omakohtaisia kokemuksia ylösnousseesta Jeesuksesta Kristuksesta. Nimittäin kun kaksitoista vuotiaana halusin löytää Hänet, sain kokea jotain suurenmoista. Rukoilin, että Jeesus näyttäisi itsensä minulle, jotta voisin seurata Häntä, sillä olin kuullut kuinka mahtava Hän on. Rukoillessani tunsin, kuinka Jeesuksen Pyhä Henki tuli sydämeeni, ja siitä päivästä lähtien olen saanut elää läheisessä suhteessa elävän Jumalan kanssa. Eikä todellakaan ole olemassa mitään mahtavampaa!

Jeesus on noussut kuolleista. Se on selvää niin Raamatun kuin myös historian tutkimuksen valossa, ja lisäksi voit itse kokea sen henkilökohtaisesti etsimällä Jeesusta koko sydämestäsi. Tämän Raamattu lupaa valalla vannoen. Jeesus kuoli puolestasi antaakseen sinulle ikuisen ja yltäkylläisen elämän ja päästääkseen sinut vapaaksi synnin ja kuoleman kahleista. Awesome, right?!

"Ja minä annan heille iankaikkisen elämän, ja he eivät ikinä huku, eikä kukaan ryöstä heitä minun kädestäni." (Joh. 10:28)

Kutsu on lähetetty! Ota tai jätä!

Järkevä usko - osa 2

Huom! Kuten jo varmaan nimestä päättelit, tämä on jatko-osa edellisestä kirjoituksestani Järkevä usko – osa 1. Täten kehotankin sinua lukemaan sen osan ensin, jotta saat maksimaaliset ilon irti tämänkertaisista löpinöistäni.

No niin! Viime osassahan minä hyödynsin ikiaikaista, mutta silti aina niin toimivaa, kreationismia puoltavaa päättelyketjua (ks. Järkevä usko - osa 1). Tiivistettynä se menee jotakuinkin näin:

   1.       Elämme nyt tietyssä hetkessä aika-avaruudessa.

   2.       Jotta tämä hetki pystytään saavuttamaan, on maailmankaikkeudella oltava alku.

   3.       Jos maailmankaikkeudella on alku, on alulla myös jokin syy (cause).   

   4.       Koska syyn on pakko olla ennen alkua, on syyn oltava materiaton, ajaton, kykenevä saamaan aikaan maailmankaikkeuden (kaikkivoipa) ja ERITTÄIN älykäs, koska… kaikki toimii.

Nämä rationaaliset päätelmät johtavat ainakin minut ajattelemaan, että on olemassa jonkinlainen luoja. Toisin sanoen voimme nähdä, että kreationismi on täysin järjellinen asia.

Jos luit tarkkaan tätä kirjoitusta edeltävän osan, saatat muistaa suurisuisen lupaukseni: ” Seuraavassa osassa yritän perustella, miksi juuri kristinusko on ainoa mahdollinen vaihtoehto kaikista kreationistisista maailmankatsomuksista” SO! Let’s get to it!

Kuitenkin ennen alkua on hyvä säätää terminologiset nappulamme oikeaan asentoon. Tässä kirjoituksessa tulen nimittäin hyödyntämään erästä termiä, joka voi olla monille melko vieras, joten määrittelen sen lyhyesti. Tämä termi on yleinen ilmoitus. Yleinen ilmoitus siis tarkoittaa kaikkea sitä, mitä me voimme luomakuntaa, ts. maailmankaikkeutta, tutkimalla oppia luojasta.

Termi on siis erittäin laaja ja se kattaakin kaiken hiukkastasosta aina universumin rakenteisiin ja ihmismieleen asti. Yleinen ilmoitus on siis ikään kuin luojan jättämä julkinen viesti, jossa hän/se kertoo itsestään. Monet ovatkin luonnon ihmeitä ihastelemalla tulleet siihen johtopäätökseen, ettei tämä kaikki voi olla vain sattumaa, vaan taustalla on älykäs suunnittelu (intelligent design)

Maailmassa on aivan tolkuttoman paljon kreationistisia uskomuksia. Älä siis kuvittelekaan, että luettelisin ne tässä (en toki pystyisikään), mutta haluan yleistä ilmoitusta hyödyntäen aloittaa jumaluuksien ja erilaisten luojakandidaattien karsimisen. Edellä olen jo maininnut joitain kriteerejä, joita luojallamme pitäisi olla (ajaton, materiaton, kaikkivoipa, älykäs). Aloitetaan siis karsiminen:

      Ensimmäinen kriteeri: Materiaton

Tämä karsii pois mm. animalistiset uskonnot, joissa siis eläimien uskotaan olevan jumaluuksia, sillä tiedämmehän, että eläimet ovat aivan rehellistä materiaa, luuta ja nahkaa ja ties mitä. Samoin tippuvat pois myös tähdet, alienit, lentävät spagettihirviöt ja karismaattiset messiashahmot (ihmiset, jotka väittävät olevansa jumalia ilman kestävää perustelua). Yksinkertaisesti: mikään materia ei pääse näistä alkukarsinnoista jatkoon.

      Toinen kriteeri: Ajaton

Tässä vaiheessa taivaasta sataa sataa ropisee alas semmoinen määrä jumaluuksia, että HUHHUH. Erityisesti antiikin aikaan uskottiin jumaliin, joilla oli tietty ikä. He saattoivat saada lapsia, jotka sitten kasvoivat aikuisiksi ja niin edelleen. Luin myös tässä hiljattain erään palkitun nigerialaisen kirjailijan, Chinua Acheben, kirjoittaman kirjan Things Fall Apart, jossa hän kuvailee nigerialaisten heimojen uskomuksia, ja muistaakseni heidän jumalansa olivat myös ajallisia. En tietenkään tiedä kaikkia maailman uskontoja, joten en edes tiedä, kuinka ihmeen paljon henkisiä luojakandidaatteja tähän mennessä on karsiutunut. But you got the point!

      Kolmas kriteeri: Kaikkivoipa

      Kaikkivoipuus on eittämättä melkoinen vaatimus. Se jättääkin jäljelle ainoastaan tietyt monoteistiset uskonnot, joissa luoja on kaikkivaltias, ja ne polyteistiset uskonnot, joissa luoja on kaikkivaltias, mutta on luonut myös muita jumaluuksia rinnalleen. Toisin sanoen porukka alkaa käydä vähiin…

      Neljäs kriteeri: Äärimmäisen älykäs suunnittelija

Tämä karsii kaikki sattumanvaraiset, Aku Ankan termein höpsismiä harjoittavat kaikkivaltiudet, ja jättää jäljelle ne, jotka ovat tarkoituksella tehneet luomakunnastaan toimivan kokonaisuuden.

HUPSISTA! Kriteerit loppuivat! Mitenkäs tämä on mahdollista?! Meillehän jäi vielä vaikka kuinka monta kandidaattia jäljelle. Oikeastaan niitä jäi jopa loputtomasti, sillä mehän voimme aina keksiä päästämme uusia nimiä tarkoittamaan edellä rajattua jumaluutta/jumaluuksia.

Ei hätää, arvon lukija! Meillä on nimittäin vielä yksi salainen ase, jolla voimme saada selville, kuka/mikä on meidän luojamme. Tämä salainen ase on….. *rummutusta*………ihminen!

Uskon nimittäin, että ihmisellä on erityisiä ominaisuuksia, joita ei ole millään muulla luodulla (olettaen ettei marsilaisia ole olemassa), ja vaikka muutkin otukset omaisivat nämä uniikit attribuutit, sillä ei olisi tässä tapauksessa mitään merkitystä. Näitä yleiseen ilmoitukseen kuuluvia ominaisuuksia tarkastelemalla voimme havaita uusia kriteerejä, joita luojakandidaattimme tulee täyttää.

Ihminen on moraalinen olento, joka pystyy erottamaan hyvän pahasta ja pahan hyvästä. Pystymme listaamaan tiettyjä ominaisuuksia, joita moraalisesti täydellisellä persoonalla tulisi olla, tai mitä sillä ei ainakaan tulisi olla kuten: valheellisuus, epärehellisyys, petollisuus, halu vahingoittaa toista yms. yms. Ihmisen moraalijärjestelmä on siitäkin mielenkiintoinen juttu, että se on oikeastaan identtinen kaikkialla ympäri maapallon. Tietenkin yksilöt voivat tehdä moraalin vastaisia tekoja, jotka saavat jonkin kulttuurin tai yhteisön näyttämään moraalisesti poikkeavalta, mutta perusperiaatteet ovat kuitenkin samat.

Koska voimme hyvinkin erilaisten ja toisistaan irrallaan olevien kulttuurien piireissä määritellä tietyn moraalisesti täydellisen persoonan, tarkoittaa se, että sellainen täydellisyys on olemassa. On ikään kuin meihin olisi rakennettu ohjeet, kuinka elää täydellisen moraalin mukaan. Ja ohjeilla on aina ohjeiden kirjoittaja.

Katsotaan siis, mitä yleinen ilmoitus (luonto, ihminen yms.) kertoo täydellisyydestä ja mitä erityinen ilmoitus (raamattu) kertoo täydellisestä Jumalasta. Kenties löydämme joitain matchaavia pointteja. Ja niin, muistathan, että olemme tässä vaiheessa rajanneet jo melkoisen liudan ”kandidaatteja” pois.

Yleinen ilmoitus                                                                Erityinen ilmoitus

Valehtelu on huono juttu                                                   Jumala on totuus. Hän ei voi 

                                                                                       valehdella

Toisen mielipidettä pitää kunnioittaa                                  Ihmiselle on luotu vapaa tahto valita

Tappaminen on väärin                                                       ”Älä tapa”

Varastelu on ilkeetä                                                          ”Älä varasta”

Pettäminen on julmaa                                                       Jumala ei koskaan petä eikä

                                                                                       hylkää

Lahjojen antaminen on kilttiä                                             Jumala antoi lahjaksi oman

                                                                                      Poikansa

Läheisyyden osoittaminen on tosi kiva juttu                      Jumala haluaa olla sinua lähellä aina

Tätä listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään, mutta en usko, että se on tarpeen. Kaikki moraaliset arvot, joita ihmiset pitävät hyvinä ja tavoiteltavina ovat suoraan verrannollisia raamatun ilmoitukseen Jumalasta (jos et ole samaa mieltä, niin ole hyvä ja kommentoi). Tämä ei jätä jäljelle kuin vain yhden kandidaatin luojaksemme. Toki voit nimittää kaikkien yllä mainittujen ominaisuuksien haltijaa vaikkapa Pertsaksi tai Jaakko Kujalaksi, mutta se tarkoittaisi joka tapauksessa samaa persoonaa, sillä ei voi olla olemassa kahta kaikkivaltiasta ja itseolevaista luojaa.

Lopputulokseni: Raamatun ilmoittama Jumala on todellinen Jumala ja on luonut sinut ja minut ja kaiken. Tämä tarkoittaa, että Jumalan lupaukset ovat myös todellisia ja varmoja: Jos haluat, saat uskoa syntisi anteeksi ja saada puhtaan omantunnon sekä iankaikkisen elämän ja yhteyden kaikkivaltiaaseen Jumalaan Jeesuksen ristintyön kautta. Mikäli kyseinen lupaus ja muut mahtavat jutut Jumalasta kiinnostavat sinua, kehotan sinua tarttumaan raamattuun ja ottamaan asiasta selkoa.

Kiitos mielenkiinnosta!

Järkevä usko - osa 1

Monesti kristinuskoa, ja uskontoa yleensä, pidetään vain vaihtoehtona niin sanotulle järjelliselle ajattelulle; joko uskot jumaluuksiin, joista ei ole mitään tieteellistä näyttöä tai sitten hyväksyt tosiasiat tosiasioina eli omaksut ateistisen maailmankuvan. Tässä kirjoituksessani haluan kuitenkin osoittaa, että on täysin järkiperäistä uskoa maailmankaikkeuden luomiseen ja älykkääseen suunnitteluun.

Monet ateistit kieltävät luomisteorian väittämällä, ettei maailmankaikkeudella ole alkua, eikä sillä siis olisi luojaakaan. Toiset ateistit taas sanovat, että maailmankaikkeus on syntynyt tyhjästä (ex nihilo) ja todennäköisesti alkuräjähdyksestä. Tutkitaanpa ensin väitettä ikuisesta maailmankaikkeudesta pienen puhelinkeskustelun avulla. Seuraavassa katkelmassa Ville soittaa Pertsalle:

Pertsa: "Kato, Ville! Mitä mies?
Ville: "No moro! Ei täs kummempii. Aattelin vaa kysästä, että haluisikko tulla käymään meillä tässä joskus?"
Pertsa: "Hei joo! Tottakai! Mä tuun sinne vaikka muutaman tunnin päästä, jos käy?
Ville: "Osaakko sanoo tarkempaa, että monenko tunnin päästä? Tiään sitte, millon laitan saunan lämpiämään."
Pertsa: "No tota. Mä tuun vaikka sitte kun on kulunu ääretön määrä tunteja?"
Ville: "Joo se käy. Nähää sit!"
Pertsa: "Jees! Moro!"

Kysymys: Milloin Villen kannattaa laittaa sauna lämpiämään, jotta se olisi sopivasti valmis, kun Pertsa saapuu?
Vastaus: Ei koskaan.

Ennen sitä hetkeä, kun Pertsa ja Ville kohtaisivat, aikaa pitäisi kulua ääretön määrä tunteja. Vaikka Pertsa saapuisi miljardin vuoden päästä, ei siltikään olisi mennyt rajatonta määrää tunteja. Vaikka saapumiseen menisi kuinka monta hypertsiljoonamiljardimiljoonatuhatta tuntia tahansa, se olisi vielä äärettömän päässä äärettömyydestä. Villen ei siis kannata tuhlata rahojaan äärettömän pitkän sähkölaskun maksamiseen, sillä Pertsaa ei koskaan näy.

Nyt, kun kirjoitan tätä tekstiä, on menossa vuosi 2012. Olemme siis saavuttaneet tämän vuoden ja tämän hetken, mutta jos takanamme olisi ääretön määrä vuosia, tätä hetkeä ei olisi koskaan tullut. Lopputulokseni tästä simppelistä päättelystä on siis, että maailmankaikkeudella on alkuhetki.

No, miksi syynä maailmankaikkeuden alulle ei sitten ollut alkuräjähdys? Ihan hyvin se voi ollakin! En ota nyt kantaa siihen, millä tavalla maailmankaikkeus syntyi, vaan siihen, mikä sen sai aikaan.

Kuvittelepa, että olet viettänyt rentouttavan lomaviikon Karibian helteessä. Olet maannut riippumatossa siemaillen jäistä kokista palmujen katveessa, ja yksinkertaisesti, olet viettänyt parasta aikaa pitkään miesmuistiin. Kuitenkin kaikki hyvä loppuu aikanaan, ja loman päätyttyä palaat takaisin kotiisi. Kotisi ovella etsit avaimen taskustasi, avaat oven ja astut sisään. Kun kumarrut eteisessä avaamaan kenkiesi nauhoja, sieraimiisi leijailee tyrmistyttävä lemu: lattialla makaa pilaantunut lahna! Olet järkyttynyt! Haluat tietenkin löytää selityksen tälle tunnelmanlatistajalle. Mikä tai mitkä seuraavista vaihtoehdoista olisivat järkevimpiä syitä tälle iljettävälle katastrofille?

a) Pari viikkoa sitten työnsit naapurisi postiluukusta sisään pilantuneen lahnan, ja nyt hän antoi samalla mitalla takaisin.
b) Kävit ennen Karibian matkaasi kalassa ja unohdit lahnan eteiseen kiirehtiessäsi lentokentälle.
c) Lahna on ilmestynyt siihen ilman mitään syytä. Mikään ei ole saanut sitä aikaan.

Vastaus: Vaihtoehdot a) ja b) ovat terveen järjen mukaan mahdollisia.

Toivottavasti sinunkin järkesi sanoo, että jokaisella tapahtumalla on jokin syy, jokin mikä sai sen aikaan (cause). Olemmeko siis valmiita luopumaan tästä terveestä ja loogisesta periaatteesta, kun pohdimme maailmankaikkeuden alkua? En minä ainakaan ole! Aivan kuten lahnan ilmestymisellä eteisesi lattialle, myös universumin "ilmestymiselle" on syynsä. Mutta ongelmana tässä kohtaa onkin, että mikä ihme voi aiheuttaa universumin synnyn ennen kuin universumi on syntynyt. Voiko olla olemassa jotakin ennen kuin mitään materiaa on olemassa? Terve järkemme kuitenkin pakottaa siihen päätelmään, että se "jokin" on olemassa.

Mikä siis sai aikaan alkuräjähdyksen tai jonkin muun mahdollisen universumin alkamistavan? Mikä ikinä "se jokin" onkaan, sen on oltava:

1. Materiaton. Ennen materian ilmestymistä, ei ole materiaa.
2. Ajaton. Ennen ajan alkua, ei ole aikaa.
3. Kaikkivoipa. "Se jokin" on saanut aikaan universumin eli...kaiken (ainakaan vielä ei ole kyetty havaitsemaan rinnakkaisuniversumeja).
4. Aika sika älykäs. "Se jokin" ei ole vain saanut aikaan jotakin, vaan erittäin hyvin toimivan maailmankaikkeuden, jossa kaikki on hiukkastasoa myöten tarkasti mietitty. 

Seuraavassa osassa yritän perustella, miksi juuri kristinusko on ainoa mahdollinen vaihtoehto kaikista kreationistisista maailmankatsomuksista.