Harhaoppiako?

Keskustelin eilen illalla ystävieni kanssa melko pitkän tovin kotiseurakuntani kahviotilassa jumalanpalveluksen jälkeen. Siinä herkullisten metvurstisämpylöiden ja mehun äärellä vaihdoimme ajatuksia muun muassa harhaopista (varsin yleinen puheenaihe nuorten kesken). Keskustelu oli erittäin herkullinen ja mielenkiintoinen, ja se saikin minut miettimään asiaa niin paljon, että päätin kirjoittaa tämän blogitekstin. Toivottavasti sinäkin saat tästä paljon irti, vaikket pääsekään nauttimaan suussa sulavista metvurstisämpylöistä. Eli aiheena tällä kertaa: Mitä harhaoppi oikeastaan on ja kuinka siihen tulisi suhtautua?

 

Ensinnäkin on hyvä muistaa, että harhaoppi ei tarkoita muita uskontoja. Islam ei ole harhaoppi, scientologia ei ole harhaoppi, eivätkä mitkään muutkaan uskonnot ole harhaoppeja, mutta minkä tahansa uskonnon sisällä voi esiintyä harhaoppeja*. Harhaoppi on nimittäin vääristymä tietyn uskonnon todellisesta ja alkuperäisestä opista. Esimerkiksi kristinuskon yksi oppi on kolminaisuusoppi, joka tarkoittaa sitä, että on vain yksi Jumala, joka kuitenkin on kolme persoonaa: Isä, Poika ja Pyhä Henki. Harhaoppi tästä aiheesta taas voisi olla seuraavanlainen: On kolme Jumalaa: Isä, Poika ja Pyhä Henki. Get it?

 

*Huom. Tässä tekstissä käsittelen ainoastaan kristinuskon sisällä esiintyviä harhaoppeja.

 

Metvurstisämpyläkeskustelussamme nousi esille eräs tärkeä huomio: harhaoppeja on eri tasoisia. Kaikki asiat, joita kutsumme harhaopiksi, eivät ole yhtä vakavia, eikä niihin siksi tule suhtautua samalla vakavuudella. Voisin asian selkeyttämisen vuoksi jakaa harhaopit vaikkapa kolmeen tasoon, A-taso, B-taso ja C-taso.

 

A-tason harhaoppi sotii uskonnon kulmakiviä eli kaikista tärkeimpiä totuuksia vastaan. Esimerkiksi edellä mainittu kolmijumalisuudenharha on tätä pahinta harhaoppitasoa. Muita vastaavia harhaoppeja voisi olla vaikka se, että Jeesus oli vain ja ainoastaan ihminen, tai ettei Hän noussut kuolleesta, vaan jäi hautaan, tai että ihminen voi teoillaan ansaita pelastuksen. Nämä ovat siis niitä The Harhaoppeja, joita yleensä tarkoitetaan, kun puhutaan harhaopeista.

 

B-tason harhaopit ovat kyllä vieraita Raamatun ilmoitukselle ja ne saattavat haitata kristityn uskon elämää, mutta eivät ole kuolettavan vakavia kuten A-tason harhaopit. Esimerkkejä: ainoastaan pastori, pappi, piispa tai joku muu vastaava voi suorittaa sakramentit (kaste, ehtoollinen) ja muut uskonnolliset toimitukset kuten synninpäästön. Neitsyt Marian fanittaminen. Kielillä puhuminen ilman tulkitsijaa. Ehtoollisviinin muuttuminen Kristuksen vereksi. Jeesuksen toisen tulemisen ajankohdan laskeminen/ennustaminen.

 

C-tason harhaoppeja tuskin voi edes kutsua harhaopeiksi. Ne ovat niitä lähes merkityksettömiä, korostuksellisia eroja ihmisten ja seurakuntien välillä kuten esimerkiksi: tulisiko naisten peittää päänsä jumalanpalveluksessa, voiko sähkörumpuja käyttää kirkkosalissa, tulisiko ehtoollisviinin olla alkoholitonta vai ei? Ja niin edelleen ja niin edelleen.

 

Jumala ilmoittaa Raamatun kautta erittäin selkeästi, että harhaoppeja vastaan tulee reagoida, ja voimakkaasti! Vanhan Testamentin Jumalan väkevät miehet ja naiset suorastaan sotivat kaikenlaisia harhaoppeja vastaan kuten uhrikukkuloita, Baalin palvontaa, Asera-paalujen pystyttämistä ja ynnä muuta vastaan. Uudessa Testamentissa Paavali tykittää valtavalla raivolla ja turhautumuksella alkuseurakunnassa esiintyvää judaismia vastaan (ks. esim. Paavalin Kirje Galatalaisille). Jeesus Kristuskin varoittaa fariseusten ja saddukeusten hapatteesta eli valheellisesta opetuksesta.    

 

Kuten sanottu, kaikentasoisiin harhaoppeihin tai "harhaoppeihin" ei tule reagoida samalla vakavuudella. Jos vaikka joku seurakuntasi jäsen opettaa, että Jeesus ei ole Jumala, tulee tähän puuttua välittömästi äärimmäisellä vakavuudella, sillä kyseinen opetus vie ihmisiä pois pelastuksen tieltä. Mutta jos joku ystäväsi taas on vakavasti sitä mieltä, että hiuksia ei saa missään nimessä värjätä, on paras reaktio tässä tapauksessa varmasti reagoimattomuus. On parempi olla puhumatta hiusten värjäämisestä kuin tulehduttaa ystävyyssuhde.

 

Melko usein, kun hyökkäät ihmisen periaatetta vastaan, hyökkäät samalla myös sinun ja kyseisen ihmisen suhdetta vastaan. Joskus, kun asia on vähäpätöinen, on tärkeämpää säilyttää suhde ja niellä omat hyvät argumentit kurkusta alas ja vain nyökytellä. Mutta silloin, kun on kyse elämän ja kuoleman kysymyksistä tai edes hiukan hiustenvärjäämistä tärkeämmistä asioista, tulee rohkeasti käydä harhaoppia vastaan (huom. ei ihmistä vastaan), vaikka se vahingoittaisikin yhteyttä ihmisiin.

 

Mistä sitten tiedämme, mitkä asiat ovat tärkeitä ja mitkä eivät? No lukemalla ja tutkimalla Raamattua tietenkin! Raamatussa tärkeimmät asiat on ilmoitettu moneen kertaan, niin selkeästi ja rautalangasta vääntäen, ettei vilpitön raamatunlukija voi niistä erehtyä. Ne on kerrottu vertauskuvin, ilmestyksin, profetioin, opetuksin, narratiivein ja runoin, niin että kaikki varmasti ymmärtävät. Semi-tärkeille asioille kuten armolahjojen käyttöön seurakunnan kokouksissa ei anneta paljoa palstatilaa. Turhia asioita ei taas mainita lainkaan. Tämä on toki taas niitä kuuluisia nyrkkisääntöjä, eli ei välttämättä päde kaikkiin tapauksiin.

 

Joka tapauksessa Raamattu on ainoa lähde, joka voi paljastaa harhaopin. Emme voi luottaa tuntemuksiimme tai mututuntumiin, vaan meidän pitää heijastaa kaikki kuulemamme opit ja periaatteet Raamatun opetukseen ja arvioida niitä Jumalan Sanan valossa.

 

Luetaan siis Raamattua ja ollaan valppaita, muttei kuitenkaan viilata pilkkua turhaan.

Eli intin termein: "Ollaan särmästi, mutta ei perseillä!"